keskiviikko 27. toukokuuta 2015

Surullinen tapaus

Tämmöinen pikkukaveri oli syntynyt takapihan metsikköön. Tutkimusmatkat pesäkuusesta kasvoivat päivä päivältä ja leikkikaveria etsittiin omasta peilikuvasta. Viikon kerkesin seurata oravanpoikasen seikkailuita, kunnes pikkusiskoni löysi sen kuolleena. Päätimme haudata pikkuisen puun juurelle..




12 kommenttia:

  1. No voi ei, mikähän tuli pikkuiselle, ikävä tapaus todella. Suloisia kuvia hänestä ennätit saada.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suurin osa oravista kuolee alle vuoden ikäisinä..

      Poista
  2. Voi ressua! oravanpoikien elämä on täynnä vaaroja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Takapihalla pyörii vielä tämän sisarus, joten toivottavasti hän ainakin selviäisi.

      Poista
  3. Surku tulee pikkuista oravaa.
    Aivan ihana tuo keskimmäinen kuva, mitä ihmettä siellä mahtaakaan näkyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Orava kävi aina pienen lenkin jossain ja palasi takaisin tämän ikkunan luokse.

      Poista
  4. Rurullista, mutta sait kuitenki muistoksi ihanat kuvat ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensimmäistä kuvaa ottaessa, orava meinasi kiivetä hupparini taskuun.

      Poista
  5. Olen joskus ottanut kuvia kuolleista elämistä, mutta ei niistä ole koskaan tullut noin kauniin hellyyttäviä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensimmäinen hellyyttävä tämä oli itsellekin.

      Poista