torstai 3. lokakuuta 2013

Elämän pieniä iloja

Tänään ennen kahdeksaa herätessäni oli ulkona todella sumuista. Aamukahvin jälkeen olinkin jo kipuamassa Ounasvaaran rinnettä ylös, yläpuolellani rääkyi närhi ja tiheiköstä nousi pyy pariskunta siivilleen.
Pitkospuut olivat osittain kuuran peitossa ja hämähäkinseitit muistuttivat helminauhoja. Näissä tunnelmissa kuvailin useamman tunnin kunnes sumu siirtyi auringon tieltä ja päätin poistua metsän hijaisuudesta.

7 kommenttia:

  1. Aaah, teit sen mitä itse halusin tehdä, mutten aamusta jaksanut. Tosi kauniita kuvia, ihan harmittaa ettei kuitenkaan itse lähtenyt liikkeelle ihailemaan sumuista syksyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, itsellä jäi kaduttamaan kun en viime kerralla käynyt joten nyt oli aivan pakko! Ehkäpä ensi kerralla jaksat :)

      Poista
  2. upeaa, vetää ihan sanattomaksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitäs Kertsi? Onkohan enää se kelkkasilta kondiksessa? :DD

      Poista
    2. Moromoro eipä tässä kummempia, koulu loppusuoralla. Mitäpä itelles, onko tullu töitä? :D Haha, en oo käyny virikolla pitkään aikaan mutta veikkaisin sen olevan kunnossa?

      Poista
    3. Jaa pitäis vittuillakseen kävästä joskus siellä... :D

      Pistäppäs Feissiin jos haluat meikäläinen. Menee tuosta nimestä suoraan niille sivuille...

      Poista